Syksyn vihreää

Vihreää sukkaa pukkaa. Tuohon Sukkasadon heinälatoon yksi seipäällinen on valmis. Lankana seiskaveikka ja puikot bambu nro 3. Sukat on Iidalle edelleen koko 38. On se kumma kun lapsenlapset kasvaa ohi mummon niin pituudessa kuin jalan koossakin. Sukkien alla on ystävän lahjatyynyliina. Vähän säälitti ottaa käyttöön, kun kuva ja teksti on hyvä, mutta käyttöönhän nämä on tarkoitettu. Pää on mukava laskea lepoon tuohon tyynyn päälle, tulee mukavia unia.

Olin viime torstain ja perjantain kysissä hoidossa. Kaikki on ihan hyvin. Kylkiluissa vaan hiusmurtumia ja ovat vähän kipeitä. Lääkäri kokeili ja samalla rusahti joku alempi kylkiluu. Vaan niille ei voi mitään tehdä, kuin odotella että siitä aikanaan vähän paranee. Kuukauden kuluttua taas katsotaan mikä on mummon kunto ja hoidon tarve.

Ihmettelen edelleen kuinka paljon tätä syöpää on, kun yhtään tuttua potilastoveria ei sattunut olemaan osastolla samaan aikaan. Kaikki uudet oli miehiä ja heitä oli todella monta. Voi kun löytyisi se ihmelääke joka parantaisi kaikki syövät kerralla. No sitä odotellessa puikot esille ja neulomaan :)

Hiillostaa!

Hiillossukat valmistuivat viimeinkin. Eilen oli kaunis auringon paisteinen päivä niin sain otettua ulkona kuvan sukista. Panin ne tuon rollaattorin istuin osalle esille. Näkyy olevan useampi vihreä väri esillä :) Huomasin, että sukan neulominen täsmällisesti ohjeen mukaan hidastaa työn etenemistä. Paljon helpompi on, kun voi tehdä ihan oman päässä olevan ohjeen mukaan. Seuraavia en vielä ole miettinyt, mutta sukille on tarvetta, onhan niitä mummon muksuja 8 ja ukkikin taitaa tarvita jonkun sukkaparin.

Sukat on neulottu seiskaveikasta kolmosen puikoilla ja niistä tuli aika pehmeän oloiset ja kaksinkertaiset.

Oma olokin on ollut hiillosta, tuo kylki kyllä muistaa. Onneksi ei enää pala. Huomenna kokeisiin ja ehkä sitten syto-hoitoon jos veriarvot ovat sopivat. Näillä mennään tänään ja huomennakin.

Tänään on hyvämieli: Hiillossukat ovat valmiit, oravat järjestävät mukavia tilanteita. Siinä se päivä toiseksi vaihtuu.

Valmista ja keskeneräistä ! ! !

      

Putkisukat neulottuna seiskaveikasta. Aika kiva kuvio tuli tuosta langasta. Tein nämä yösukiksi, mutta eivät pysy jalassa.

Sukkien alla oleva parisängynpeite on tekemäni. Malli on Mary Oljen.

 

Sukkasatoon aloitin tämän Hiillos nimisen sukkaparin teon. Ohjeessa oli musta ja punainen, vaan Iida halusi vihreät sukat niin mummo lisäsi siihen vielä punaisen. Pitänee neuloa vielä ihan yksi väriset vihreät lisäksi. Tuolla vihreällä tappiympyrällä ajattelin tehdä säärystimet. Panin sen tähän esille, että onko muut tehneet näillä välineillä asusteita?

 

Tässä lehti ja alla on ne Hiillos-sukat. Minulle on vuosia tullut  Kauneimmat Käsityöt ja aina sillointällöin tilaan vielä tämän ABC- lisäosan, jos se on mielenkiintoinen. Tässä lehdessä on monta muutakin mukavaa ohjetta :)

 Olo on ollut kohtalainen. Hermokipu kyljessä ei jätä rauhaan. Nyt on alkanut pelottaa jos se vyöruusu uusiutuu. Kaikkia uusia tuntemuksia kuulostelen ihan eri malliin kuin ennen. Vaan pitää kertoa erittäin hyvästä palvelusta: Elokuun alussa kävin sytostaatti-hoidossa ja aina seuraavana päivänä pitää pistää napapiikki. Se piikki pitää tilata apteekkiin edellisenä päivänä. Minä unohdin soittaa apteekkiin tilauksen ja sekös tuotti todella hankalan tilanteen. Lopulta monen soiton jälkeen Neulastapiikki löytyi ja sain pistoksen hoidettua. Minulla piti olla nyt sytohoito. Apteekkari itse soitti minulle, että tilaako hän Neulastapiikin?  Vastasin, että hoito on ensiviikolla niin sitten soitan. Minusta tämä oli erittäin hyvää palvelua, kun tämmöinen huonomuistinen mummo ei aina kaikkea muista :)

 

Tänään on hyvämieli: Aurinko paistaa ja oravilla (10) on hauskaa lintulaudalla. 

Elokuun orvokkeja!

Tämä kirjontatyö on taas työn alla. Samanlainen orvokkisydän kuvio on kirjailtava peilikuvaksi liinan keskelle, ja sitten reunoihin muutama orvokki. Liina on niin suuri että sitä voi käyttää esim. yhden sängynpeitteenä. En ihan varmaksi voi vielä sanoa kumpi tämä on, täti päättää kunhan saa valmiin peite/liinan kotiinsa.  Huomaan päivityksestä, että liina on ollut työn alla jo - 11 Pitkän sitkeesti valmistuu, no hiljaa hyvä tulee.

Huomenna on meno osastolle, tiputetaan vastustuskykyä vahvistavaa ainetta 8 tuntia. Siis koko päivä menee. otan sinne mukaan tuon Aaron liivin tekeleen ja Mma Ramotswen kirjan. Saatte arvata kumpaa tulee tehtyä, luettua tietenkin :) Olo on ollut ihan kohtuullinen vyöruusu vaivaa edelleen, se hermokipu on aika raastavaa vaikka lääkkeillä sitä yritetään hillitä niin kyllä se sieltä läpi tulee. Yhtään kivutonta päivää ei ole ollut, mutta näillä sitä vaan on mentävä. Voisiko kivun piikkiin panna blogin hitaan päivittymisen, ehkä! No kuukausi näkyy olevan edellisestä kirjoituksesta, jospa minä tästä vähän piristyisin :)

 

Heinäkuun mietteitä

  

 Heinäkuu helottaa ainakin keskiviikkona säätiedotuksen mukaan :) No minä viihdyn paremmin tämmöisellä viileähköllä ilmalla. 

Piti käydä lankaostoksilla lauantaina. Kotona ei sattunut olemaan juuri oikean väristä lankaa, vaikka lankaa on.........!

Innostuin putkisukista. Ensimmäiset on jo ystävän jaloissa, enkä muistanut kuvata. Ne oli kanervan punaiset ja synttärilahja.

Tässä on ostokseni. Novitan Nallea ja Purobatikkia pari kerää. Purosta en tiedä vielä mitä teen, mutta eiköhän se puikoille joudu. Nallesta tulee niitä putkisukkia. Kertokaapa millaisia kokemuksia on sukan käytöstä.

Tässä on Aaron liivin tekele. Kuva on tosi huono, mutta eiköhän siitä jotain selvää saa. Iiron liivin osat ovat jo valmiina. Lankahan on Kotiväkeä ja puikot 2,5.

Huomenna meno osastolle. Verikokeet ja Nanogam tiputus. Vastustuskykyä lisäävä aine on tuo Nanogam. Siellä menee koko päivä, edellisellä kerralla kaksi.

Olen löytänyt ihan uuden kirjailijan, skotlantilainen mies joka on syntynyt Afrikassa ja asunut vuosia siellä.

Alexander McCall Smith. Mma Ramotswe tutkii, on kymmenen kirjan sarja. Nyt minä luen toista kirjaa nimeltään Oivallinen Aviomies. Kirjat ovat niin hyviä, että en malttaisi lukemista lopettaa ollenkaan. Tosin se on pakko välillä, koska teksti herättää ajatuksia ja ne on mietittävä ennenkuin jatkaa eteenpäin.Ne kertovat afrikkalaisesta elämän menosta. Ystäväni Aino toi ensimmäisen kirjan minulle osastolle lukemiseksi ja nyt olen "koukussa".

 Jatketaampa taas kesä-illan hommia!

Torstai on toivoa täynnä

Mitähän sitä torstaina toivoisi? No onhan niitä monia asioita :) mutta tämän kuvan tilannetta en toivo kenellekään.

Tässä on selkäpuolelta vyöruusuni ja samanlainen vyö on etupuolellakin, vesirokkonäppylöitä unohtamatta. Onneksi sairaus on paremmalla puolella ja iho on jo vaaleanpunainen ja vähän kutiseva. Arpi jää muistuttamaan, jos tämä koskaan unohtuisi.

Tämmöset tossukat tein kevään aikana ystävälleni Ainolle. Hän on neulonut minulle monet sukat, kun se vanha sananlasku pitää paikkansa, että suutarin lapsella ei ole kenkiä. Kuva on vähän epäselvä, mutta nuo pompulat on ommeltu tossunsuun reunaan niin että ne heiluu. Kukat ja pompulat on huopaa.

Tämä pikku bolero on myös kevään aikaansaannoksia. Tytär otti käyttöön. Käsityökopassa on vielä muutakin valmista, mutta en kaikkea tässä postauksessa esittele, jos vaikka laiskamato iskee neulontaan tai virkkaukseen niin voi esitellä aiemmin tehtyjä juttuja.

 Iso kiitos kaikille kommentoijille ja myötäeläjille, kun olette jaksaneet käydä katsomassa blogiani.

Tänään on hyvä päivä, menen illalla kylään!

Sytomyssyilyä

  

Tämmöisiä ihania sytomyssyjä on tämän kevään aikana tehty Kysin syöpä-osastoille.  Keväällä oli Savon Sanomissa juttu sytomyssyistä. En saanut liitettyä sitä tähän blogiin. Siinä kerrottiin että myssyjen tarve on suuri ja sukkia ja ranteenlämmittimiä tarvitaan myös. Kuopiossa valmiit myssyt ja sukat voi viedä Lanka-Matka käsityöliikkeeseen, josta ne toimitetaan Kysin syöpä-osastoille. Lanka-Matkasta voi samalla ostaa lankaa seuraaviin myssyihin tai sukkiin.

Ystäväni Aino käy hakemassa valmiit myssyt ja sukat Lanka-Matkasta ja tuo ne osastoille samalla kun käy minua tervehtimässä hematologisella-osastolla. 

Monta sataa pipoa ja sukkaa on löytänyt tiensä potilaiden käyttöön. Lehtijutun myötä myssyjen tekijöitä on tullut paljon lisää. Se on aivan ihana asia.

Minä olen saanut olla kotona jo pari viikkoa. Vyöruusu kummittelee vielä. Ihoa pitää rasvata useasti, sillä saa kutinan hetkeksi asettumaan. Kipulääkitys on vielä kova, eikä lääkäri halua keventää sitä vielä. Kyllä tämmöinen vyöruusu on kamala sairastaa. Kipu oli alussa sietämätön. Kutsuinkin niitä kohtauksia kekälekohtauksiksi. 

Nyt olen voinnin salliessa tehnyt käsitöitä. Kastemekko sai taas uuden nimen helmaansa. Iiron liivi on valmistumassa. Inkan tytöille sain lähetettyä sukkaparit.

Ja tulipahan tehtyä yksi tämmöinen äkälintu. Eli elossa ollaan käsitöitä tehdään.